Sunday, April 26, 2015

Usko siirtää vuoria

 YritysAmiksen rakentamisessa olemme vaiheessa, jossa teemme työnsuunnittelun tasolla todeksi kaksi vuotta kertomaamme tarinaa. Yhteinen hyvä tarina, kertomus ammatillisen koulutuksen ihantolasta, on jo enemmän kuin puoli voittoa. Nyt koetellaan uskoa, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Jokaisen on pohdittava, uskonko asiaamme todella, luotanko itseeni ja työkavereihini haaveemme toteuttajina ja olenko tarpeeksi ahkera ja sinnikäs. Ja mikä tärkeintä, kestänkö epävarmuutta, joka uuden luomisen edessä väistämättä on.

Näen työntekijäporukkamme olympiavoittoa kohti ponnistelevana joukkueena. Mielialat kulkevat aallonharjalta ojan pohjalle. Aallon harjalla olevat nostavat ojan pohjalla rämpiviä takaisin aallon harjalle. Itse rämmin hetken ojan pohjaa, kun kaikki näytti niin keskeneräiseltä, eikä mikään tuntunut etenevän. Sitten asiat vain nytkähtivät eteenpäin ja usko palasi. Joku prosessoi itsensä nopeasti selville vesille, toinen vajoaa kerta toisensa jälkeen menneisyyden turvalliseen huomaan.

Uuden, ennen kokeilemattoman koulun luominen on joukkuepeliä. On tärkeää, että tavoite on yhdessä rakennettu. Ideaa on pyöritelty puolelta toiselle. Jokainen on pomon mitätöintiä pelkäämättä voinut sanoa sanottavansa. Kun jokainen joukkueen jäsen on antanut valtakirjan YritysAmiksen puolesta ja tunnustanut uskonsa yhteiseen tavoitteeseen, johtotiimin, hanketiimin ja tiimivastaavien hommana on pitää kurssi suorassa. Karikkoon ei kannata ajaa.

Osaamisperusteiset opetussuunnitelmat ovat valmiina. Niiden pohjalta, tutkinnon osa kerrallaan, määrittelemme opettajien käytettävissä olevan työajan, työnjaon tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaan, työprosessit, joissa osaaminen AmisYrityksissä työskentelemällä hankitaan, millaisia työpajoja tarvitaan tukemaan AmisYrityksessä oppimista, mitä opitaan verkossa, mitä opitaan työpaikoilla,  miten opiskelijat kiertävät työtehtävästä toiseen (työvuorolistat), miten oppimista seurataan ja dokumentoidaan yhdessä opiskelijan kanssa, miten läsnäoloa seurataan, miten omaohjattavat jaetaan...

Kysymyksiä, kysymyksiä, joihin kevään aikana on vastattava. Toimintajärjestelmän prototyyppi on saatava kuntoon, jotta sitä ensi syksystä päästään kokeilemaan. Tehtävää riittää. Olemme sopineet, ettemme ole armollisia itsellemme siten, että peruuttaisimme entiseen. Ensi syksynä aloitamme uusien opiskelijoiden kanssa amisyrityksessä oppiminen -pedagogiikalla, yritysmäisesti toimimalla.
Armollisia itsellemme olemme siten, että tuemme toisiamme ja sallimme repsahduksia ja epäröintiä. Emme kuvittele, että systeemistä tulee kerralla hyvä. Ensin tehdään prototyyppi ja sitä kehitetään kokeilun aikana.

Ja mikä parasta:
Meidän joukkueessamme on ahkeruutta, luovuutta ja monenlaista lahjakkuutta. Tiimeistä nousee ihailtavaa johtajuutta. Johtotiimimme on Pentti Saarikosken runon sanoin ilmaistuna yhtä eläintä, samoin hanketiimi. Olympiavoitto häämöttää, täältä tullaan YritysAmis.

Lukija ottakoon huomioon, että tämä teksti on synnytetty kesämökillä aamupalapöydän ääressä avantouinnin "kirkastamin" aivoin.

Sunday, April 19, 2015

Teoria ja käytäntö ammattiin opiskelussa

Lueskelin lauantain Hesarista Tuija Rajamäen juttua Saksan oppisopimuskoulutuksesta. Jutussa haastateltu Lisa Götte mainitsi oppisopimuksen hyväksi puoleksi, että teoriaa sovellettiin heti käytännössä. Se teki opiskelusta hauskaa.

Aloin pohtia, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme opiskelun teoriasta ja käytännöstä. Uusien opetussuunnitelmienkin käytäntöönpanossa on painotettu, että teoria opiskellaan käytännön yhteydessä. Mieleeni muistui muinaisen kirjallisuuden professorini Pertti Karkaman usein toistama ajatus, että hyvä teoria on parasta käytäntöä.

Mitä käsitteellä teoria tarkoitetaan? Ensimmäiseksi mieleen tulee, että teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle. Selitykseen on päädytty käyttäen tieteellisiä menetelmiä ja vahvistettu useissa kokeissa. Teoria on näkökulma todellisuuteen, tiivistys siitä, miten jokin ilmiö voidaan nähdä. Tutkimus lisää tietoa ja muuttaa käsityksiämme ja siis myös teoriaa. Teoreettisen päättelyn lopputuloksena voi olla yleistävä selitys esimerkiksi sille, miten prosessit luonnossa, yhteiskunnassa tai vaikka koulutuksesa toimivat.

Kun me YritysAmiksen rakentajat julistamme, että nuori oppii parhaiten tekemällä itse, emme todellakaan halua sanoa, koulutus voisi toimia irrallaan tutkimuksesta ja teoriasta. Hellimme ajatusta, että hyvä teoria on parasta käytäntöä.

Mieleeni hiipii epäilys, että kun arkipuheessa puhutaan teorian ja käytännön yhdessä tai erillään opettamisesta tai oppimisesta, ei puhutakaan teoriasta vaan enemmänkin oppimisen menetelmistä ja käytännöistä. Muistuupa mieleeni aika, jolloin ammattikoulussa alettiin opettaa tietotekniikkaa, mutta ei ollut tietokoneita. Opiskelijoilla oli pahvinen näppäimistö ja opettaja opetti, että jos meillä olisi tietokone, toimisimme näin. Opiskelijat tekivät muistiinpanoja ja kuivaharjoittelivat pahvilevyllä. Sitten pidettiin kirjalliset kokeet. Fiksua ja tehokasta?

Opiskelijoiden kannalta piinaavinta on ollut yrittäjyyden opettaminen luennointi/tenttiminen -menetelmällä. Ainakin kolmasosa reputtaa kokeissa ja kaikenlaisilla kepulikonsteilla arvosana kursitaan kokoon. Koko touhusta jää tympeä jäkimaku. Ainakaan yrittäjyyteen tämä menetelmä ei kannusta, pikemminkin päinvastoin. Edistyneintä käytännönläheisyyttä tässä menetelmässä on liiketoimintasuunnitelmien teettäminen.

Verovaroin kustannetussa ammattikoulutuksessa toiminnan on perustuttava tieteellisesti tutkittuun teoriatietoon. Pötyä puhumalla leveääkin leipää tienaavia "konsultteja" meillä piisaa. Varsinkin terveyskysymyksissä ihmisillä on lisääntyvä taipumus panna rahansa huuhaahan mieluummin kuin uskoa tutkimustietoon. Samanlaista suuntausta on erilaisissa yrityskoulutuksissa. Työhyvinvoinnin parantamista voi saarnata melkein kuka tahansa ilman mitään tutkimuspohjaa.

YritysAmiksessa ohjaavien opettajien vastuulla on ohjata tekemällä oppivia nuoria niin, että he yrityksen ja erehdyksen kautta löytävät tiensä parhaan tiedon ja taidon lähteille. He varmistavat, että opiskelijoiden omaksuma tieto ja osaaminen eivät ole "tuulesta temmattua" vaan pohjautuvat alan parhaisiin perinteisiin. Myös kyseenalaistamista pitää rohkaista ja hyväksyä. Näin tietoa ja työkäytänteitä kehitetään.



Sunday, April 12, 2015

Ihmisenlukutaitoa opiskelemaan

YritysAmiksen suunnittelutehtävissä etenemme kaikilla rintamilla. Uudet oppimisympäristöt -Amisayritykset - ovat jo pitkälle hahmottuneet. Osa enää toteutusta vaille, osa vaatii vielä arkkitehdin suunnittelua ja tarkempaa kustannuslaskentaa.

Me työntekijät totuttaudumme ajatukseen, että jokainen joutuu luopumaan tutusta, turvallisesta polusta työhuoneesta luokkaan tai työpajaan, sieltä kahvihuoneeseen, takaisin luokkaan, työhuoneeseen ja sitä rataa. Koulutusjohtajan huoneestakin näyttää tulevan luova tila musiikkeineen ja Fat boyneen. Rauhallisia, tarkan työn tiloja toki tulee riittävästi, mutta enimmäkseen olemme jalkautuneina Amisayrityksiin, neuvotteluhuoneisiin tai asiakaspalvelutiloihin.

Opettajat, tulevat Amisayritysten työnjohtaja-ohjaajat suunnittelevat parhaillaan työelämän työkokonaisuuksia, joita tekemällä opetussuunnitelman määrittelemä osaaminen opitaan. Miten oppijoiden työvuorolistat (entiset lukujärjestykset) tehdään ja miten sovitellaan opettajien tehtävät ja työaika.  Opettajien yhteistyö korostuu. Suunnitellaan työprojektit, opiskelijoiden työtehtävät niissä, miten varmistetaan, että kaikki oppivat tarvittavat asiat. On sovittava, millaisessa työroolissa kukin eri projekteissa on ja kuinka paljon kunkin asiantuntemusta missäkin työprojektissa tarvitaan.

YritysAmiksen toteutuksen suunnittelun rinnalla kulkee koko ajan jokaisen työntekijän oma kehittymisen projekti. Omien asenteiden ja arvojen edelleen kehittäminen uuden koulun toteutusta tukevaksi. Edellisessä yhteisessä koulutustilaisuudessa opimme Petri Rajaniemen johdolla, että ihminen on talouden perusyksikkö. Ainoa asia, jota ei ole koneilla, on empatia. Ihmisellä on kyky tuntea, miltä toisesta ihmisestä tuntuu ja hänellä voi olla tahto ottaa se huomioon omassa toiminnassaan.

Jokaisen on helppo hyväksyä empaattisuuden periaate. Tosi harva haluaa tietoisesti olla epäempaattinen. Helppo hyväksyä mutta vaikea toteuttaa. Kannamme mukanamme paitsi omaa menneisyyttämme myös menneiden sukupolvien kulttuuria ja biologisessa muistissamme vieläkin kaukaisempia kokemuksia. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa olemme erilaisten keskenään kilpailevien toimintatapojen ristipaineessa.

Olemme valinneet seuraavaksi vuorovaikutustaitojen opiskelun kohteeksi ihmisenlukutaidon. Sitä opiskelemme itse ja pyrimme opettamaan myös opiskelijoille. Osaamme lukea, kirjoittaa ja analysoida kieltä, opiskelemme koulussa visuaalista lukutaitoa. Myös medialukutaitoa on opiskeltu jo pitkään. Nyt alamme opiskella ihmisen lukutaitoa.

Seuraava työntekijöidemme koulutustilaisuus pureutuu ihmisenlukutaitoon. Opastajanamme on elokuvaohjaaja Klaus Härö ja oppimateriaalimme hänen uusin elokuvanja Miekkailija. Ihmisenlukutaidon ja tunteiden lukutaidon opiskelussa taide on paras opettaja. Pelkkä tieto ei näissä taidoissa auta. Tarvitaan tunnekokemusta, jotta tieto realistuisi toiminnaksi.