Yksinäisyys on rakenteellinen ongelma, johon voimme koulussa vaikuttaa

YritysAmis valmistautuu jouluun. Meillä on monenlaisia perinteitä, joiden kautta luomme välittämisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia opiskelijoille ja työntekijöille. Ympäristöt niin Seppälässä luonnonvara-alalla, Timperissä kulttuurialalla kuin Ketunpolulla liiketalouden alalla on somistettu joulun tunnelmiin johdattaviksi.

Kulttuurialalla kokoonnuttiin joulukuun alussa perinteiseen joulunavaukseen, jossa musiikkialan opiskelijat esiintyivät, koulutusjohtaja johdatteli ajatukset jouluun rakkauden ja välittämisen juhlana ja lopuksi sytytettiin valot suureen pihakuuseen. Seppälässä luonnonvara-alalla talon väki, opiskelijat ja henkilökunta, vievät kulkueena joulurauhan toivotuksen kaikille tilan eläimille ja liiketalouden alalla kokoonnutaan yhteen jouluglögeille.

Joulujuhlat ovat tärkeä lukukauden päättävä tapahtuma. Juhlia vietetään kaikilla kolmella alalla.
Kunnon joululounas tarjotaan sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Lukuisia muita pienempiä kokoontumisia ja glögihetkiä vietetään erilaisilla porukoilla ennen koulun loppua. Kaikkien näiden tapahtumien suuri ja tärkeä sanoma on, ettei kukaan ole yksin vaan kuuluu ainakin koulussa moniin porukoihin.

Helsingin Sanomat on yhdessä tutkijoiden kanssa tehnyt selvityksen kansalaisten käsityksistä köyhyydestä: kuka on köyhä, millaista köyhyys on, mistä köyhyys johtuu. Selvityksen mukaan sekä varakkaimmat että köyhimmät vastaajat olivat yllättävän samanmielisiä siitä, keitä yhteiskunnan ei tulisi auttaa. Tähän hyljeksittyjen ryhmään kuuluivat yksinäiset. Yksinäisyys ymmärretään ihmisen omaksi syyksi siinä kuin päihdeongelmat, pitkäaikaistyöttömyys ja ylivelkaantuminen. Nämä ongelmat koskettavat raskaasti myös nuoria, aikuisen elämänsä alussa olevia ihmisiä.

Opiskelijakyselyissä kysymme aina, onko opiskelijalla kavereita. Joka ryhmässä 1 - 2 vastaa, ettei hänellä ole yhtään kaveria. Nämä nuoret tulevat usein kodeista, joiden elämä on ollut taloudellisesti vaikeaa, ihmissuhteissaan sekavaa, ehkä väkivaltaista. Heidän elämässään on siis ollut tekijöitä, jotka ovat syrjäyttäneet heidät muiden yhteydestä.

Sanoisimmeko yksinäiselle nuorelle, että oma syysi, hanki kavereita, vai voisimmeko osaltamme auttaa heitä.Mielestäni meidän on oppilaitoksissa kaikin keinoin vaikutettava siihen, että nuorten välille syntyisi kaverisuhteita. Esimerkiksi mentoriopiskelijasysteemin kautta kaveruuksia on syntynyt. Me opettajat ja muut henkilökunnan jäsenet voimme toimia välimiehinä monella tapaa.

Toivon, että jokaisella joulunviettäjällä on tänä jouluna ainakin yksi kaveri, eikä kenenkään tarvitse olla yksin. Iloista joulua kaikille.

Kohti lumoavaa YritysAmista- Tiimitoiminnan ja projektinhallinnan kehittäminen keskiössä

YritysAmiksen kehittämiseen haettiin voimaa  maapallon voimapisteestä

Eräänä marraskuisena keskiviikkona YritysAmis valloitti Perussa, pyhässä laaksossa sijaitsevan Machu Picchun, inkojen pyhimmän kaupungin. Paikka sai koulutusjohtajankin sananmukaisesti haukkomaan henkeään. Syvin syy hengenahdistukseen oli tietysti Andien korkeuksiin 1400-luvun tekniikalla rakennettu hienoa insinööritaitoa, arkkitehtiosaamista ja käsin tekemisen taitoa vaatinut inkojen pyhin kaupunki, tieteen uskonnon ja hallinnon pääpaikka, maapallon voimapiste. Arkisempi syy oli vähähappinen ilma, johon elimistö ei parin viikon aikana kunnolla ehtinyt tottua.

Tällaisen taideluoman edessä aloin vaistomaisesti ajatella, kuinka oli mahdollista silloisella teknologialla rakentaa tällainen harmoninen ja vaikuttava kokonaisuus tonnien kivilohkareista. Tiimityötaidot, projektinhallinta ja johtaminen olivat varmasti silloinkin koetuksella niin kuin ne ovat nytkin koulutusta uudistettaessa.

Voimanhakumatka on nyt takana ja arkisemmat askareet alkaneet. YritysAmiksen henkilöstön kouluttamisessa tiimitoiminnan kehittäminen on nyt keskiössä. Kunkin amisyrityksen ja osaamisalan ympärille muodostunut opettajien ja muun henkilökunnan tiimi on toiminnan pyörittämisen ja johtamisen ydinkysymys. Hyvin toimiva tiimi johtaa ja ohjaa opiskelijoita tuloksellisesti työelämän tehtäväkokonaisuuksien mukaan rakentuvissa projekteissa. Tiimityössä ja projektinhallinnassa me kaikki tarvitsemme uutta oppia.

YristyaAmis Magazinen piakkoin ilmestyvässä numerossa Amisyrityksessä oppiminen –hankkeen projektipäällikkö Renne Sänisalmi analysoi tilannettamme osuvasti:

”Opettajan työ on muuttunut itsenäisestä oman osionsa opettamisesta toimimiseksi tiimin jäsenenä, jonka tehtävä on suunnitella ja ohjata yhdessä tiimin kanssa oppimisprojekteja ja muuta oman amisyrityksen toimintaa. Muutos on suuri ja sopeutuminen niin opiskelijoilla kuin opettajillakin vie aikaa. Jos on vuosikausia tai -kymmeniäkin tottunut vetämään tietyn kurssin tietyllä tavalla ja kokonaan itsenäisesti, on varmasti aluksi vaikeaa siirtyä YritysAmiksen läpileikkaavaan kollektiiviseen tiimityöskentelyyn. Hyvin toimiva tiimi auttaa yksilöitä tässä muutoksessa.

Koska tiimit ovat oman amisyrityksensä pyörittäjiä, tulee tässä vaiheessa kehittämisen huomio keskittää tiimeihin ja niiden toimivuuteen. Homma ei pyöri, mikäli tiimi ei toimi kunnolla. Tiimit ovat avaintekijä. Jokaisen tiimin tuleekin nyt keskittyä siihen, kuinka saadaan oma toiminta ja pelisäännöt kuntoon. Oma rooli opettajalle ei enää olekaan olla kaikkitietävä kansankynttilä, vaan yksi tiimin jäsen muiden joukossa. Toimiva tiimityö taas perustuu hyvään vuorovaikutukseen ja kunnioitukseen muita tiimiläisiä kohtaan. Hyvin toimiva tiimi on puolestaan esimerkki opiskelijatiimeille. Mallioppimista tapahtuu huomaamatta, joten pitäkäämme huolta hyvästä mallista!”

Opettajat Benchmarkkausreissulla Jyväskylän tiimiakatemiassa

Kaikista hankkeemme pilottitiimeistä ovat opettajat käyneet parin päivän benchmarkkausreissulla Jyväskylän tiimiakatemiassa. He kokoontuivat yhteen kertaamaan kotiin tuotavaksi sopivia hyviä käytänteitä. Kaikki jakoivat yhteisen vakaumuksen, että olemme oikealla tiellä ja että yhdessä pystymme ratkomaan edessämme olevat kehittämishaasteet.

Muun muassa tällaisia ohjeita opettajat antoivat itselleen ja toisilleen:

Mennään pääideaa kohti. Päämäärän pitää olla selvillä, jotta siihen voidaan sitoutua.

Annetaan ryhmän tukea konfliktitilanteissa. Harjoitellaan tiimikaverin tukemista.

Ollaan avoimia. Harjoitellaan toisen kunnioittamista, ei dissata. Jokainen voi vastata vain itsestään.

Hyvä dialogi on tavoitteemme. Demokratiassa tehdään yhdessä päätös, johon kaikkien on sitouduttava. Tärkeää on siis sitoutuminen. Ollaan solidaarisia päätökselle. Kaikesta ei voida olla samaa mieltä, mutta ”jossain vaiheessa homma pitää vain hoitaa”. Se vaihe lienee nyt.

Malttia. Katso taaksepäin, hidasta, älä väsy, pidä huolta työkaverista. Keskustellaan, analysoidaan tilanne ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet. Näin päästään parhaaseen lopputulokseen.

 Jos inkat saivat aikansa tekniikalla rakennetuksi lumoavan Macchu Picchun, saamme mekin Kainuun ammattiopiston kulttuurin, luonnon ja liiketalouden työntekijät ja opiskelijat rakennetuksi lumoavan YritysAmiksen.

Tiimitoiminnan ja projektinhallinnan opinnoissa eteenpäin kohti pääideaa, visiota yrittämällä oppimisen pedagogiikalla toimivasta YritysAmiksesta.

Hyvä opettaja johtaa yhteisöä ja oppimista mahdollistamalla ja luottamalla

Suurin kanto YritysAmiksen luomisen ja yrittämällä oppimisen pedagogiikan kehittämisen kaskessa tällä hetkellä on opettajan vaikeus päästää opiskelijasta irti. Antaa hänen itse oivaltaa ja johtaa oppimistaan. Olla oman oppimisensa prosessin omistaja. Olla  tärkein toimija opettajan sijaan.

Opettaja korostaa ja esittelee mielellään omaa osaamistaan ja ammatilaisuuttaan. Opiskelija nähdään jonkinlaisena opettajan jatkeena. Opettaja on tyytyväinen, jos opiskelijan työ on opettajan työn tasoista. Oppilaitoksen ulkopuolelle voi päästää vain sellaista opiskelijan työtä, joka yhtä hyvin voisi olla opettajan tekemää - ja monesti onkin.

Opiskelijaa ei uskalleta päästää oppimaan oikeisiin työtehtäviin työpaikoille, ennen kuin hän on ammattilainen? Opettaja on huolissaan omasta maineestaan opettajana. On niin vaikeaa päästää oppija omaan oppimisprosessiinsa, oman oppimisensa johtajaksi, oivaltajaksi, innostujaksi, itsenäiseksi toimijaksi, joka tarvittaessa saa opettajan tukea ja kannustusta.

Miksi oppijaa syrjäyttävästä ja passivoivasta mallista pidetään niin lujasti kiinni? Miksi opettaja haluaa olla keskeinen toimija? Miksi on tärkeää, että opettajalla on mun tytöt, mun pojat, mun ryhmä, mun luokka, mun koneet ja laitteet? Miksi opettaja mieltää oppimisen perustaksi sen, mitä hän on suustaan päästänyt?  Miksi niin paljon minää?

Miten näistä vuosisataisista perinteistä, jotka vääjäämättä siirtyvät aina uusille opettajapolville, päästään irti? Pian koulutuksen kehittämisessä alkaa olla hätätila käsillä. Vanhentunut koulu mitätöi itsensä ja oppiminen siirtyy kokonaan muualle. Tämä ei ole hyvä kehityssuunta. Tällainen malli polarisoi entisestään nuoria äärilaidoille.

Koulutetut ja huolehtivat vanhemmat osaavat opastaa lapsensa  oikeille tiedon lähteille, opettaa keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja hakemaan tietoa ja jatkokoulutuspaikkoja. Heillä on verkostoja, jotka auttavat heidän lapsiaan eteenpäin. Miten käy niille, joilla ei tällaista taustaa ole?

Toimiva ja ajantasainen, arvostettu koulu on demokraattisen yhteiskunnan ydintä. Koulun on pakko pystyä uudistumaan ja me opettajat olemme uudistumisen ainoat mahdolliset toteuttajat yhdessä opiskelijoiden kanssa ja vuorovaikutuksessa työelämään. Meidän on mentävä itseemme ja muutettava toimintatapaamme. Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset tutkinnon perusteet antavat muutokselle kaiken tuen ja suorastaan vaativat muutosta. Myös opiskelijat osaavat ja haluavat toimia uudella tavalla. Työelämäkin janoaa muutosta. Tällä kertaa edistys on kiinni meistä.

Millaista opettajan mallia ja toimintatapaa uusi koulu tarvitsee?

Opettajan ei välttämättä tarvitse olla substanssialansa huippuosaaja. Hänen ei tarvitse näyttää mallia ja tehdä opiskelijan puolesta. Hän ei saa naljailla tai jopa ivata oppijaa mielestään huonosta suorituksesta. Hänen pitää antaa oppijan olla pääasia, toiminnan ja oppimisen subjekti. Opettajan pitää pystyä siirtymään sivummalle, muuttumaan mahdollistajaksi. Hänen pitää luoda puitteita ja toimintamalleja, joissa oppimista voi tapahtua. Hän antaa verkostonsa oppijan käyttöön.

Opettaja on arvostava ja tukee tarvittaessa. Hän ohjaa tiedon lähteille. Hän kunnioittaa oppijan prosessia. Opettaja ei kadehdi oppijan työelämäsuhteita eikä opiskelijoita ohjaavia työelämän ammattilaisia. Hyvä opettaja ei kilpaile opiskelijoiden kautta kollegoidensa kanssa. Hän ei mustamaalaa kollegaa tai hänen vetämiään projekteja eikä omaa työnantajaansa.

Suomessa on ehkä maailman korkeimmin koulutetut opettajat. Tämän tosiasian taakse ei kuitenkaan pidä piiloutua eikä sen avulla saa perustella vanhentuneita asenteita ja työtapoja. Maailman parhaiten koulutetuilla opettajilla on kaikki resurssit muutokseen. Meidän pitää nyt mennä itseemme, katsoa maailmaa avoimin silmin ja yhdessä kollegoiden kanssa suunnitellen, keskustellen ja sopien tehdä tarvittavat toimintatapojen muutokset. Meiltä saa vaatia ja se saattaa tuntua pahalta, mutta tämän tarinan minä on opiskelija.

Tasavallan presidentti vieraili YritysAmiksessa

"Tuolla ammattiopistolla oli hienoa seurata YritysAmiksen toimintaa. Se kyllä kertoo siitä, että täällä on nuorilla yrittämishenkeä ja se kertoo meille kaikille, että tulevaisuudessa on paljon toivoa.

Nuoristahan me kaikki olemme viime kädessä riippuvaisia, miten he elämään suhtautuvat. Ja tänään ainakin täällä minun kokemukseni on sellainen, että ei meillä on suurta huolta kylläkään."

Näin tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti kansalaistapaamisen YritysAmis-vierailun jälkeen.  Presidentin vierailu alkoi liikelaitoksen, ammattiopiston ja YritysAmiksen johdon tapaamisella, jonka aikana hänelle kerrottiin toiminnan yleispiirteitä. Osuuskunta Impilinnan yrittäjät olivat valmistaneet näyttävän ja makoisan tarjoilun, jonka raaka-aineet olivat peräisin kyytön lihasta ja maidosta, Kainuun marjoista ja nokkosista. Tarjoilun yhteydessä koulutuspäällikkö Leena Karjalainen kertoi luontoalan kyyttökarjasta ja 1928 perustetun karjanhoitokoulun eli Impilinnan vaiheista nykyiseksi täysin saneeratuksi yritysympäristöksi, jossa opiskelijat, osuuskuntalaiset ja muut yrittäjät toimivat yhdessä.

YritysAmis-ideaa ei todellakaan ole nyhjäisty tyhjästä, vaan on valppaina seurattu, millaista ammatillista koulutusta mikin aika on vaatinut  yli sata vuotta sitten alkaneen ammatillisen koulutuksen historian aikana. Luontoalan koulutus on pian 120-vuotias, kulttuurialan koulutus täyttää ensi vuonna 80 vuotta ja liiketalouden kouluttaminen alkoi Kajaanissa 1950-luvulla. Aloitimme ensimmäisinä ja edelleen olemme koulutuksen kehittäjien eturintamassa.

Aloitustilaisuuden jälkeen opiskelijat vastasivat YritysAmiksen koulutuksen esittelystä. Tutustumiskierros aloitettiin pelistudiosta, jossa opiskelijat kehittelivät pelejä ja valmistelivat lukion ja peruskoululaisten tiedepäivien pelityöpajaa. Presidentti tutustui myös Uutishuoneen toimintaan ja seurasi johtaja Anssi Tuomisen haastattelun nauhoitusta. Elokuvan ja median palvelukeskuksen toiminta ja elokuvatuotantoyhteistyö oli seuraavana vuorossa.

Sisustamon yritystoiminnan opiskelijat esittelivät todella havainnollisesti. Esittelystä selvisi, miten osaamista hankitaan oppilaitoksen ulkopuolisissa kohteissa, miten kohteiden remontointia suunnitellaan ja siihen valmistaudutaan, miten opiskellaan NY-yrityksissä ja työssäoppimispaikoilla tai osuuskunnassa. Sisustamossa hauska yksityiskohta oli seinämaalausharjoituksena tekeillä ollut tasavallan presidentin muotokuva, joka herätti hyväntahtoisia kommentteja. Presidentti jututti myös viime keväänä valmistuneita, jotka toimivat edelleen osuuskunnassa ja kehittelevät tulevaa yritystoimintaansa.

Vierailu huipentui konservatorion kansainvälisen toiminnan, NY-toiminnan ja aktiivisen konserttitoiminnan esittelyyn. Musiikin opiskelijat pitivät viime vuomma noin 130 konserttia, joista suurin oli Queen-konsertti, jonka kuuli 2000 henkeä. Tämän syksyn Ultra Bra:n musiikkiin perustuva konsertti veti perjantaina Kaukametsän konserttisalin täyteen. Tasavallan presidentti jatkoi matkaansa Talvivaaraa kohti Beatlesin Let It Be:n sävelin. Tämän kappaleen musiikkialan bändi ja solistit Jasmin Arffman ja Matti Halonen esittivät presidentille läksiäisiksi.

YritysAmiksen henkilökunta ja opiskelijat näyttivät voimansa. Lyhyellä varoitusajalla valmisteltiin korkean tason vierailu, jonka järjestelyistä ei löytynyt moitteen sijaa. Opiskelijat kantoivat hienosti vastuunsa omien amisyritystensä esittelystä. He olivat niin reippaita, niin asiantuntevia, niin hyväkäytöksisiä, että koulutusjohtajallekin tuli väkisin ilonkyynel silmänurkkaan heidän toimintaansa seuratessa.

Mistä kummasta kumpuavat puheet huonokäytöksistä, laiskoista ja vastuuttomista opiskelijoista? YritysAmiksen kulmilla sellaisia ei ole näkynyt.

Kun Rendel tuli taloon, lähtivät opiskelijat lentoon

Muutamat viime viikot Rendel-elokuvan kuvaukset Kajaanissa ovat sähköistäneet myös YritysAmiksen elämää. Timperin yksikön käytävillä on voinut törmätä Stam1naan, Turmion kätilöihin, Kotiteollisuuteen tai vaikkapa Zaaniin. Ja lukuisiin muihin elokuvan teossa mukana oleviin tyyppeihin. Rendelin tuotantoyhtiö on Frozen Flame Pictures ja toisena tuottajana toimiva Black Lion Pictures Sotkamosta on YritysAmis kulttuurin yhteistyöyritys, jonka kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä.

Rendelin kuvauksiin on työllistynyt kolmisenkymmentä eri amisyritysten opiskelija-työntekijää useiksi viikoiksi. Elokuva-ammattilaisten ohjaamina opiskelijat ovat kartuttaneet osaamistaan valaistuksessa, puvustuksessa, maskeerauksessa, lavastuksessa, tarpeistonvalmistuksessa, tuotantoassistentteina, runnereina, stillkuvaajana ja joku jopa bestboyna olemisessa. 

Tärkeää osaamista on kertynyt vastuunotossa, yritteliäisyydessä ja yhteistyötaidoissa. Työmoraalia ja sitoutumista on todella koeteltu tosielämän tilanteissa. Opiskelijat ovat ottaneet kiitettävästi vastuuta tekemisistään ja aikatauluista. 13-tuntisen työpäivänkin jälkeen on seuraavana päivänä tultu ajoissa töihin. Elokuvanteossa mukana olleet ovat kasvaneet ainakin kymmenen senttiä kun he ylpeinä ja työstä onnellisina ovat hengailleet Rendel-paidoissaan. Millään tempuilla me opettajat emme olisi pystyneet motivoimaan opiskelijoita johonkin koulun harjoitusprojektiin samalla intensiteetillä. Hienoista mustasukkaisuuttakin olemme kokeneet kuunnellessamme opiskelijoiden huokailuja, kuinka upeaa on työskennellä oikeiden! ammattilaisten kanssa.

Tämäkin meidän on opiskelijoiden hyväksi kestettävä. Mehän itse tiedämme, että juuri me olemme mahdollistaneet tämän kokemuksen opiskelijoille. Olemme ottaneet elokuvaihmiset vastaan toimimaan meidän tiloissamme ja tarjonneet opiskelijoille oman tukemme ja näin pehmeän laskun kovaan työelämään.

Kaikki ovat voittaneet. Opiskelijat ovat oppineet ja nauttineet työstään elokuva-ammattilaisten ohjauksessa. Tuotantoyhtiö on saanut työtiloja ja apulaisia. Koulu on saanut pöhinää, väriä ja tekemisen meininkiä. Olemme kaikki saaneet tulevaisuudessa tärkeitä verkostoja. Ja mitä ei voi vähätellä, olemme luoneet hyvän mielen koulua. 

Kuvaukset siirtyvät muutaman viikon päästä Etelä-Suomeen ja osaa opiskelijoista on pyydetty mukaan kuvausten loppuun saakka. Ei tullut mieleenkään kieltää heitä lähtemästä.

Katse osaamista hankkivaan opiskelijaan ja työelämän toimintatapoihin

YritysAmiksessa  perusosaamista hankitaan  työskentelemällä amisyrityksissä samaan tapaan kuin oikeilla työpaikoillakin. Kuvassa on Uutishuoneen työnjako ja eri työntekijäryhmien tehtävät. Erona oikeisiin työpaikkoihin on se, että opettaja-ohjaajilta saa tarvittaessa neuvoja ja he viime kädessä huolehtivat, yhdessä opiskelijan kanssa, että jokainen saa tutkinnon  perusteiden mukaisen osaamisen.

Helppo sanoa mutta yllättävän vaikea toteuttaa linjakkaasti. Osaamisen yrittäjämäinen hankkimistapa on tuonut päivänvaloon asioita, jotka aiemmin ovat jääneet huomaamatta ja ovat nyt tulleet esiin ainakin koulutusjohtajalle ja päälliköille pienoisena yllätyksenä.

Opettaja-ohjaajien ja opiskelijoiden on tunnettava koko opetussuunnitelma

Jotta opiskelijoita pystyy ohjaamaan puuttuvan osaamisen hankintaan ja osaamisen karttumista pystyy arvioimaan, ohjaajan pitää tuntea opetussuunnitelma kokonaisuutena. Ennen pystyi toimimaan, kun tunsi ne tutkinnonosat tai aineet, joita itse opetti. Nyt jokainen joutuu ohjaamaan työkokonaisuuksia, jotka sisältävät hyvin monenlaista osaamista. Samasta projektista karttuu osaamista moniin tutkinnonosiin ja myös moniin yhteisiin aineisiin tai valinnaisaineisiin. Ohjaajan on tunnettava tutkinnon kaikki tutkinnon perusteissa esitetyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kuin omat taskunsa.

Osaamisperusteisuuden ideahan on, ettei sellaista tarvitse opiskella, jonka jo osaa. Tietysti jo opittua käytetään työssä koko ajan ja osaaminen näin syvenee. Ennen samoja asioita opiskeltiin eri opettajien kursseilla moneen kertaan päällekkäin ja suorituksia mitattiin ajassa. Nyt riittää, että opiskelija on osoittanut tietyn asian osaaminen jossakin projektissa. Osaaminen merkitään oppimisen seurantaan ja mennään eteenpäin. Oppiminen voi hoitua vaikkapa viidessä tunnissa, kun siihen aikaan perustuvassa koulussa käytettiin eri kursseilla vaikkapa kaksikymmentä tuntia.

Projekteissa karttuu osaamista moniin tutkinnonosiin

Osaamisen päällekkäisen karttumisen tunnistamiseen emme ole vielä harjaantuneet. Meillä ei myöskään ole vielä rohkeutta tunnustaa jossakin työtehtävässä saavutettua osaamista moneen tutkinnonosaan tai yhteisiin aineisiin. Emme myöskään vielä rohkene tunnustaa osaamista, joka on hankittu vaikkapa harrastusten parissa tai kesätöissä. Näin suuri kulttuurin muutos vaatii aikaa. Se vaatii myös paljon opettaja-ohjaajien keskustelua ja yhteistä arviointia. Tämän pedagogisen keskustelun järjestelmälliseen käymiseen opettajat tarvitsevat lisää aikaresurssia.  Oppimisen arviointi perustuu korkeasti koulutettujen ja kokeneiden opettaja-ohjaajien harkintaan, jota täytyy tehdä yhdessä kollegojen kanssa.

Uusi koulutuksen järjestämistapa on tuonut esille myös sen, ettei kaikilla opettajilla ole riittävän laajaa ja ajantasaisia työelämän tuntemusta. Jokainen ammattiopettaja on tekemisissä alansa työpaikkojen kanssa työssäoppimisen ohjaajina. Se on hyvä alku työelämäosaamiselle. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Opettajan verkostoituminen ja aito yhteistyö työelämän kanssa on opettaja-ohjaajana menestymisen ehdoton edellytys. Työelämän YritysAmikselta tilaamat palvelut lisäävät yhteistyötä ja hyvä yhteistyö lisää yhteisiä projekteja. Myös opettajien työelämäjaksot ovat tärkeitä. On toivottavaa, että opettaja verkostoituu oman alansa toimijoiden kanssa mahdollisimman laajasti.

Opiskelijankin pitää ymmärtää tulevan ammattinsa ammattitaitovaatimukset

Myös opiskelijan pitää tietää tarkkaan, millaista osaamista hänen tulevassa ammatissaan tarvitaan. Tämä osaaminen on kuvattu opetussuunnitelmassa. Ennen opiskelijat keskustelivat tyyliin ”Ensi tunnilla meillä on Eevaa ja sitten meillä on Jukkaa ja iltapäivällä Leenaa.” He hahmottivat opiskelunsa opettajan persoonan kautta kuten opettajat pitkälle itsekin. Myös opiskelijan on siirrettävä fokuksensa opettajasta kulloiseenkin työtehtävään ja sen tilaajaan, itseensä ja tiimiin, jonka kanssa hän työskentelee.

Opiskelijat saavat kokemusta työelämän toimintatavoista työssäoppimisjaksoillaan ja ollessaan tekemisissä projektiensa tilaajien kanssa. Myös NY-yrityksissä toimiminen verkostoi opiskelijoita työelämään.

YritysAmiksen liiketalouden opiskelijat oppivat tarjoamalla palveluja asiakkaille

YritysAmiksen liiketalouden ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat ja heitä ohjannut opettaja Antti Rönty kuuntelevat tarkkaavaisesti tilaajan palautetta valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa. Perjantain aamupäivän aikana he ottivat vastaan toista tuhatta yrittäjäpäivien osallistujaa ilmoittautumispisteessä ja sisääntuloaulassa. Hyvää palautetta oli mukava kuunnella. Mukana olleet opiskelijat oppivat ja kokivat sellaista, mitä ei koulun seinien sisällä  koskaan voi oppia ja kokea.

 Perusosaaminen omassa kahvilassa ja toimistossa

Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan opiskelijat oppivat asiakaspalvelun tutkinnonosan perustiedot ja -taidot YritysAmiksen kahvilassa ja sen yhteyteen tulevassa myymälässä. Myymälän asiakkaat ovat ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun väkeä ja ulkopuolisia asiakkaitakin on jonkin verran. Kielitaitoa pääsee harjoittelemaan päivittäin, koska Kajaanin ammattikorkeakoulussa on runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita. 

Kahvilassa opitaan suunnittelemaan ja tekemään tilauksia, huolehtimaan, että myytävää on riittävästi valmiina, asettamaan tuotteita tarjolle, huolehtimaan kahvilan siisteydestä, palvelemaan asiakkaita suomeksi ja vierailla kielillä, vastaamaan rahasta, laskemaan kassaa ja koko ajan on omaohjaaja tarvittaessa saatavilla apuun.

YritysAmiksen toimistossa on jo hoidettu massapostituksia, kutsujen laatimista ja postitusta ja muita pinimuotoisia toimistopalveluja. Kokeneempien osaajien kanssa on käynnistetty toimiston ja kahvilan palvelujen kehittämisprojekteja. YritysAmistyyliin opiskelijat osallistetaan tilojen ja toiminnan suunnitteluun.

 Ulkopuolisilta yrityksiltä on saatu muun muassa yritysten näkyvyyden parantamiseen tähtääviä toimeksiantoja. Painiseura Juntan puheenjohtaja Pekka Moliis kertoo Koti-Kajaanin jutussa, että viimeisen vuoden liiketalouden opiskelijat  ja painiseura ovat sopineet yhteistyöstä alle 17-vuotiaiden painin SM- kisojen yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Moliis toteaa "Toivottavasti joku nuorista saa kipinän ja lähtee miettimään kaupallista uraa urheilun parissa Hyville kauppamiehille on aina kysyntää niin seura- kuin liittotasollakin.

Parin kuukauden YritysAmis-kokemus ja onnistunut NY24-tapahtuma ovat innostaneet liiketalouden opiskelijoita yrittäjyyteen. Muun muassa halukkaita tulevia NY-yrittäjiä on ilmoittautunut runsaasti. 

Voiko 24-tunnin opiskeluputki olla tehokas ja vielä hauskakin?

YritysAmiksen ensimmäisen vuoden opiskelijat ryhmäytyvät NY24-leirillä. Kulttuurin ja liiketalouden leiri pidettiin viime torstaina ja perjantaina. Luonnonvara leireilee 5. - 6. marraskuuta.
Liiketalous jakoi leirin kahteen paikkaan ja opiskelijat ja opettajat viettivät yön kotona. Kulttuuri leireili 24 tuntia putkeen Kajaanista muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla entisellä Kirkkoahon koululla. Luonnonvara toteuttaa myös yöleirin.

70 musiikkialan, muotialan, sisustusalan, pelialan, media-alan ja hiusalan opiskelijaa kokoontui Kirkkoahon koululle. Työskentelyn pohjustukseksi katsottiin ja kuunneltiin tähtitieteen professori Esko Valtaojan Turun yliopistossa pitämä läksiäisluento. Otimme tietoisen riskin aloittamalla leirin näin tömäkästi. Opiskelijat saattaisivat innostua luennosta ja saada ajattelemisen aihetta tulevan työskentelyn rakennuspuiksi, mutta oli myös mahdollista, että kolmaosa äänestäisi jaloillaan ja poistuisi paikalta. Tällä kertaa riskinotto kannatti.

Opiskelijat saivat tehtäväksi kirjata muistiin kolme asiaa, jotka hämmästyttivät, yllättivät tai ärsyttivät. Heidän piti myös analysoida luennoitsijaa ja hänen tärkeintä sanomaansa. Opiskelijat kuuntelivat tunnin luennon keskittyneesti. Lopuksi annettiin aplodit Eskolle ja leiri alkoi työskennellä 12 tiimissä. Tiimit keskustelivat, vastasivat kysymyksiin ja kirjoittivat oman ryhmänsä kannanoton paperille. Tuotokset esiteltiin muille. Riskinotto palkittiin. Suurin osa oli innostunut kuulemastaan,
koulutusjohtaja sai muutamat halauksetkin kiitokseksi. Myös hienoista mutinaa kuului siitä, miksi tällainen luento piti kuunnella. Sitten juotiin hyvät kahvit luennon aikana paistetun pullan kanssa.

Kahvin jälkeen tutustuimme toisiimme tutustumisleikkien avulla ja työ jatkui. Opiskelijoille annettiin yrittäjyyshaaste, johon heidän tuli leirin aikana vastata. Haaste tuli USA:n suurlähettiläältä Charles C. Adamsilta. Tehtävänä oli ideoida yritys, joka Kainuusta vielä puuttuu. Ensin opiskelijat listasivat kuuden keskeisen toimialan puutteita ja niistä tiimit valitsivat asian, jonka ympärille alkoivat kehitellä liikeideaansa.

Mietittiin mitä, kenelle, miten, kenen kanssa, tehtin SWOT-analyysiä. Haettiin mahdollisuuksia ja uhkia. Työ eteni vaihe vaiheelta, kirjallista materiaalia tuotettiin isoille papereille jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Välillä ratkottiin murhamysteeriä ja syötiin suklaata haarukalla ja veitsellä. Kello kolme aamuyöllä porukka tarvitsi happea ja lähti leikkimään lamppuskaa pimeään yöhön. Juteltiin, tutustuttiin, verkostoiduttiin muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Näin kului yö. Muutamat tiimit ahersivat yrityshaasteen kanssa lähes koko yön.

Kello kuusi perjantaiaamuna työskentely aloitettiin aamujumpalla ulkona, sitten presentaation kimppuun. Tunti työaikaa ja sitten aamupala. Uunissa paistuvien sämpylöiden tuoksu alkoi kiihottaa ruokahalua ja hyvä aamupala nautittiin klo 7.30. Sitten yritysideoiden esittelyn viimeistelyä, paikat kuntoon esittelyä varten ja siistiytymistä. Kun liikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen saapuisi ottamaan esittelyt vastaan, kaiken pitäisi olla edustuskunnossa. Anssille valmisteltiin myös hyvä aamupala "hopealautaselle", jotta hän tuntisi olevansa odotettu ja tervetullut.

Klo 8.30 12 tiimiä tuli vuorollaan yleisön eteen esittelemään yristysideansa. Anssi Tuominen kommentoi jokaisen esityksen monipuolisesti, kannustavasti mutta myös kritiikkiä esittäen. Kaikille annettiin raikuvat aplodit. Lopuksi leirin johtaja Maarit ja leirin kapteeni, opettaja Heli Mylly hyväksyivät haasteen ratkaisut mielellään.

Yhteenvetona totesimme opiskelijoiden kanssa, ettei kukaan heistä ollut koskaan työskennellyt minkään opiskeluasian kimpussa niin pitkään ja intensiivisesti. Ei ollut oppinut kahdessa päivässä niin paljon, ei ollut tutustunut niin moniin muiden alojen opiskelijoihin ja opettajiin. Eikä tässä vielä kaikki. Oli syöty hyvin ja pidetty hauskaa.

Perjantaina klo 12.00 olimme rättiväsyneitä, nuutuneita, punanaamaisia mutta niin onnellisia. Tänä 24-tuntisen muistaisimme aina. Olimme oppineet suunnitteluprosessin, joka tuottaa tuloksia.

Ja, kukapa tietää, kun osallistumme näillä suunnitelmilla Yhdysvaltain suurlähettilään julistamaan yritysideakilpailuun, ehkä joku tiimi matkaa vielä USA:han palkintomatkalle.

Me opettajat olimme rättiväsyneitä mutta tyytyväisiä. Miksi olimme aivan liekeissä? Opimme ja tuotimme tietoa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Koimme monenlaisia elämyksiä ja tunteita ja mielihyvää yhteisen ponnistelun tuottamasta tuloksesta. Opiskelijat ja opettajat olivat saaneet parhaan mahdollisen palkinnon työstään.

Onko yrittäminen niin vakava asia, ettei sen kanssa voi leikkiä?

Aloitellessani bloggaajan hommaani muistelin ensimmäisissä blogeissani omia lapsuuden leikkejäni kahvilanpitäjänä, puutarhanhoitajana tai milloin minkin tuotteen myyjänä. Ajatus kaupanteosta kiehtoi. Isän tupakkapussi, johon tienatut rahat talletin, kului käytössä. En halunnut viedä rahoja pankkiin, koska halusin laskea niitä monta kertaa päivässä ja nauttia saavutuksistani yrittäjänä. Samanlaisia touhuja oli myös sisarillani ja kavereillani. Tämän suppean otannan perusteella päättelin, että kaupanteko on peräti ihmisen perusviettejä.

Vietimme viime perjantaina YritysAmiksen Nuori Yrittäjyys -startuppia. Päivän aikana sain ajatukselleni vahvistusta. Soluttauduin oikeiden yrittäjien joukkoon pitämään yritysklinikkaa, johon NY-yritystä suunnittelevat opiskelijta tulivat esittelemään yritysideoitaan ja saamaan kokeneiden yrittäjien neuvoja.

Keskuselun lomassa kuulin tulevilta NY-yrittäjiltä omiin lapsuuden kokemuksiini vertautuvia tarinoita. Joku oli pitänyt pihalla kauppaa, jossa myi vanhoja pehmolelujaan,  yksi leipoi korvapuusteja ja myi niitä koulussa kavereille,  kolmannella oli parturi kaivonkannella, jossa hän isän koneella leikkasi kavereiden hiuksia maksusta. Pelialan NY-yrittäjä Miro Santala kertoi koulutusesitteen haastattelussa olleensa kiinnostunut yritystoiminnasta pienestä pitäen. " Pidin pienenä omassa huoneessa parvisängyn alla kauppaa, josta naapuruston lapset kävivät ostamassa käytöstä poistettuja leluja."

Lasten yrittäjyystouhut olivat hauskaa, kiehtovaa leikkiä. Mutta saako yrittäjyyden asialla leikkiä? Saako yrittäjyyteen liittyvillä asioilla pitää hauskaa? Tätä kysymystä jäin pohtimaan, kun eräs opettajamme moitti yrittämällä oppimisen pedagogiikkaa toteamalla, ettei yrittäjyys ole mitään leikkiä.

Oikea yrittäjyys ei todellakaan ole leikkiä. Monesti siitä on leikki kaukana, mutta kuitenkin siinä on leikin ja pelin kaltaista vetovoimaa. Oikeakin yrittäjyys kiehtoo. Se antaa mahdollisuuden omien ideoiden ja ponnistelujen kautta vaikuttaa omaan työhön, omiin tuloihin ja työaikaan. Kukapa ei nauttisi ensimmäisestä miljoo... eikun kymppitonnistaan.

Joskus lapsenkin leikistä on leikki kaukana. Leikki on lapsen työtä, johon hän uppoutuu tosissaan ja innostuneesti. Äiti saa turhaan huudella syömään, kun leikki on kiihkeimmillään. Välillä leikki johtaa konflikteihin, mielipahaan ja itkuun. Pettymyksiäkin pitää oppia kestämään. Itkun jälkeen taas iloitaan ja nauretaan. Yhtä kaikki, leikki kiehtoo ja opettaa elämäntaitoja. Niin myös yritysleikki.

Miksi emme käyttäisi oppimismenetelmää, jota meille oikein tyrkytetään, joka koukuttaa opiskelijaa oppimisen pariin, saa hänet ponnistelemaan, ratkomaan ongelmia, tekemään yhteistyötä, verkottumaan koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, oppimaan esiintymistä? Niin, miksi emme?

Perjantain NY-startissa nuoret ideoivat tulevien yritystensä toimintaa. Vähän kuin leikin varjolla tehtiin yrityssuunnitelmaa pala palalta. Välillä esiteltiin ideoita toisille ja saatiin pieniä palkintoja ja tietysti raikuvia aplodeja. Huipennuksena oli hissipuhe, eli oman yritysidean esittely kolmelle oikealle yrittäjälle ja palaute heiltä.

Tulevana lukuvuonna yritystaivaalle syttyy lukuisia uusia tähtiä. Tarjolla on koneurakointia, leikkivälineverstasta, koiranruokavalmistamoa, asiointipalvelua, peliyritystä, mediapalveluja, lasten luontokerhoa, hyvinvointia eläinten avulla, musiikkipalveluja, parturi-kampaamoja...

Tähdet syttyvät syksyllä ja ne sammuvat toukokuussa. Joku tähdistä voi syttyä opiskelijan valmistumisen jälkeen uudelleen. Varmaa kuitenkin on, että opiskelijayrittäjät oppivat vuoden aikana asioita ja kehittävät itsessään ominaisuuksia, joita ei yritystiedon luentoja kuuntelemalla voi saada. Ne voi saavuttaa vain itse kokeilemalla ja kokemalla.

#yritäjyyskasvatus #kokemuksellinen oppiminen #yrittämällä oppiminen

Onko opiskelijoista oppimisympäristöjen ja -järjestelyjen suunnittelijoiksi?

Amisyrityksessä oppiminen -hankkeen suunnitelmassa lähdemme siitä, että opiskelijat suunnittelevat oppimisympäristöjä ja - järjestelyjä opettaja-ohjaajien ohjaamina. Suunnitelman takana on toive, että opiskelijat sitoutuvat oppimiseen ja ympäristöjen hyvään kohteluun, kun ovat itse niitä suunnittelemassa ja rakentamassa. Tästä lähdimme ja olemme nyt kokeilleet järjestelyä viisi viikkoa. Miten kävi?

Heti elokuun alussa opiskelijoiden saavuttua kouluun annoimme AV-viestinnän toisen vuoden opiskelijoista koostuneelle tiimille tehtäväksi organisoida ja alkaa pyörittää Media- ja PeliAmiksen keskeistä yritysympäristöä uutishuonetta. Opiskelijoille selvitettiin uutishuoneen idea ja toiminnan pyörittämiseksi ajatellut perustehtävät ja roolit.

Opiskelijta tekivät työtä, suunnittelivat tiloja ja toimintaa. Suunnittelivat julkaisukanavaa, tuottivat sisältöä ja ottivat sitä vastaan. Tiimi huomasi pian, että sisällöntuottajat eivät oikein tienneet, millainen uutisen pitäisi olla, miten se kirjoitetaan ja mistä aiheista uutisia kannattaa tehdä. Tekstien kielenhuolto ei aina ollut kohdallaan eivätkä kuvat julkaisukelpoisia. Tämän kaiken tiimi huomasi itse.

Tiimi päätti alkaa suunnitella ja kehittää prosessia, joka johti sisällöntuottajan pöydältä julkaistavaksi uutiseksi.

Perjantaina 11.9. klo 12.00 koko AV-viestinnän satapäinen opiskelijajoukko ja opettajat kokoontuivat yhteen kuulemaan, millaisen systeemin tiimi oli suunnitellut uutishuoneen toiminnan organisoimiseksi. Tiimi esitteli työnsä PowerPointin avulla. Raikuvat aplodit! Tiimi oli tehnyt hienoa työtä.

Suunnitelman mukaan prosessi sisällöntuottajan pöydältä julkaistuksi uutiseksi eteni jouhevasti etapilta toiselle. Prosessiin kuului muun muassa tarkistuspiste, jossa varmistettiin tekstin ja kuvien julkaisukelpoisuus. Tähän kohtaan nivoutuu myös äidinkielen opettajan työ opettaa tekstin tuottamista ja kielenhuoltoa.

Jos tarkistuksessa todettiin puutteita, uutinen palautettiin tekijöille ja opastettiin heitä korjaamaan se.
Sen jälkeen uutinen palautui uutispäällikön pöydälle ja jatkoi sieltä matkaansa. Tuli siis todistetuksi, että opiskelijat pystyvät suunnittelemaan työtä, hoksaavat toiminnan puutteita ja osaavat korjata niitä.

Luonnonvara-alan puutarhuri-merkonomiopiskelijat vastaavat itsenäisesti puutarhasta. Opiskelijat ovat osallistuneet puutarhamyymälän suunnitteluun. He esittelivät suunnitelmansa arkkitehdille. He osallistuvat myös myymälän rakentamiseen, Facebook-profiilin luomiseen ja muun markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.







Viheralan opiskelijat valmistavat Viherrakentamisen puutyöt -tutkinnonosassa pergolan puutarhamyymälän yhteyteen.

Myös eläinalalla opiskelijat ovat suunnitelleet toimintaa. Oppimisympäristöinä ovat koirakeskus, talli ja navetta. On haastavaa suunnitella järjestelmä, joka takaa, että jokaisessa paikassa on oikea määrä työntekijöitä ja että jokainen oppija oppii opetussuunnitelman mukaiset asiat. Opiskelijat itse ilmoittautuvat kolmen viikon välein työvuoroihin Moodlen kautta. He myös osallistuvat työvuorojen suunnitteluun.

Jo muutaman viikon kokemus on osoittanut, etteivät opiskelijat ole todellakaan passiivisia vastaanottajia, joiden päähän opettaja kaataa tietoa ja taitoa. He ovat aktiivisia, taitavaia ja oma-aloitteisia toimijoita, kun saavat siihen aidon mahdollisuuden.

Alkuviikot ovat osoittaneet myös sen, että YritysAmiksen opettaja-ohjaajat ovat osanneet asettua ohjaajan rooliin. He ovat uskaltaneet antaa oppijoille valtaa ja vastuuta. He ovat olleet hyvä ohjaajia. Hatunnosto heille.

Osaamisen hankkiminen YritysAmiksessa

Neljä viikkoa YritysAmista on eletty. Sekä opiskelijat että opettaja-ohjaajat ovat olleet työn touhussa. Aivomyrsky on ollut ahkerassa käytössä kulttuurialalla. Varsinkin pelialan opiskelijat läppäreineen ovat ihastuneet paikkaan. Toimeliaisuus viestittää hyvästä tulevaisuudesta. Julkisia esiintulojakin on jo ollut. Perjantaina MediaAmiksen opiskelijat pokkasivat kiitokset Kätilöyhdistyksen tilaisuudessa tekemästään lyhytelokuvasta, joka kampanjoi sen puolesta, että synnytykset säilyisivät Kainuun keskussairaalassa. PisnesAmiksen kahvila on avattu ja toimistokin on saanut ison tilauksen. Luonnonvara-alan yritysympäristöjen prosessit asettuvat yrittämällä oppimisen kuosiin hyvää vauhtia.

Toimeliaisuus on mallillaan, nyt on alettava organisoitua kurinalaisemmin. Olemme sopineet opetuksen järjestelyistä, joiden kautta osaamista pääasiassa hankitaan. Työelämän tehtäväkokonaisuus tai prosessi on osaamisen hankkimisen perusta, jonka puitteissa opettaja-ohjaajien työnjako ja opiskelijoiden osaamisen hankkiminen tapahtuu.

Jokaisella alalla on tietyt perusprosessit, joissa toimimalla oman alan perusosaamista hankitaan. Luonnonvara-alalla työskennellään koirakeskuksessa, navetassa, tallissa ja puutarhalla kolmiviikkoisen yrityksen työvuorolistan mukaan. Liiketalouden perujutut opitaan kahvilassa ja toimistossa, AV-viestinnässä työskennellään uutishuoneella ja mediapajassa, sisustajat Sisustamossa, tulevat parturi-kampaajat kampaamossa ja parturissa, konservatorio treenitiloissa koululla ja muotiala omassa studiossaan. Kaikissa näissä yritystiloissa tehdään töitä ulkopuolisille asiakkaille ja hoidetaan oman oppilaitoksen töitä ja YritysAmiksen markkinointia. Työviikot ovat 35-tuntisia.

Ulkopuolisten asiakkaiden toimeksiantoihin perustuvat laajat tilaustyöt ovat toinen keskeinen osaamisen hankkimisen tapa. Tilaustöiden tehtävät jaetaan sen mukaan, mitä osaamista kultakin oppijalta puuttuu. Vanhemmat opiskelijat voivat olla mukana vahvistamassa omaa osaamistaan ja opettamassa nuorempia.

NuoriYrittäjyys- eli NY-yrityksissä toimiminen on  opiskelijoiden yrittäjyyskurssi, jonka jälkeen voi toimia osuuskunnissa. Oppilaitos ohjaa osan työtilauksista NY-yrityksille ja suurimman osan ne hankkivat itse. Työviikon aikana on NY-päivä, jolloin tehdään oman yrityksen töitä.

Yksilöllisesti vaihtelevan pituiset työssäoppimisjaksot ovat tärkeä tapa hankkia osaamista. Myös ilta- ja viikonlopputöistä kertyy osaamispisteitä.

Ulkopuolisten asiakkaiden pienet tilaustyöt ovat välitöitä niille, joilta kyseistä osaamista puuttuu. Opiskelijaryhmät saavat näitä tehtäviä myös itsenäisesti, yrittäjämäisesti toteutettaviksi.

Erilaiset osaamista kartuttavat kilpailut, joita on runsaasti tarjolla nykyisin, esitellään opiskelijoille ja he voivat kartuttaa niillä osaamistaan työajan ulkopuolella. Niitä voidaan ottaa myös AmisYritysten tehtäviksi.

Kaikki edellä kerrottu edellyttää, että opettaja-ohjaajat toimivat yhteityössä. Yhdessä suunnitellaan työtehtäviä ja opiskelijoiden ohjaamista eri tehtäviin. Myös pitkin päivää pitää kommunikoida tehtävien hoidosta. Kukaan ei voi pureutua vain omaan erityisosaamiseensa. Myös opettaja-ohjaajien pitää kehittyä moniosaajiksi.

Mielihyvä motivoi oppimaan

Mielihyvä saa ihmisen tekemään elämän kannalta tärkeitä asioita. Tämä on koulunkehittäjän pidettävä kirkkaana mielessä.  Kolmen viime viikon aikana ajatus ei ole ollut ihan päällimmäisenä. YritysAmiksen touhua voi hyvin kuvata sanoilla "hirveä hulabaloo".

Olemme eläneet päivän kerrallaan. Emme todellakaan ole tienneet, mitä viikon kuluttua tapahtuu. Olemme rakentaneet uutta toimintajärjestelmää pala palalta. Alkujärkytyksen jälkeen tuntuu, että palaset alkavat loksahdella myös käytönnössä paikoilleen. Tähän astihan ne ovat loksahdelleet vain tarinassa, jota olemme YritysAmiksesta toisillemme kertoneet. Hyvä me. Olemme uskaltaneet heittäytyä.

Viime perjantaina uusien yritysamislaisten perehtymisjakso päättyi pipotukseen. Riittävät perustiedot ja -taidot on hankittu ja nyt opintonsa YritysAmiksessa aloittaneet ovat valmiita tositoimiin yrittämällä oppimisen tiellä. Kulttuurialalla, luonnonvara-alalla ja liiketalouden alalla järjestettiin erilaisia seremonioita, joiden päätteeksi omaohjaaja pipotti omat opiskelija-työntekijänsä. YritysAmis-pipo keikkuu nyt jokaisen kutreilla toivottavasti mahdollisimman monissa paikoissa.

Opiskelijat aloittavat ensi viikon asioidenhoitolomalla ja henkilökunta kokoontuu seminaariin jakamaan kokemuksia ja suunnittelemaan tulevaa. Aloitusseminaarin teema on YritysAmis ihan kekenä. Puoli päivää käytetään YritysAmis-konseptin kehittelyyn. Esittelemme toisillemme jo aloitettuja työelämän tehtäväkokonaisuuksiin perustuvia projekteja ja prosesseja. Näin saamme kehittämisapuja toisiltamme.

Toinen puoli päivästä syvennytään kestävän kehityksen teemaan. Kaikki YritysAmiksen koulutusalat on keke-sertifioitu. Kestävä kehitys kulkee keskeisenä teemana kaikessa toiminnassamme. Globe

Hopen perustaja ja johtaja Seija Lukkala on seminaarin pääalustaja. Hänen aiheenaan on Keke, vaivaa vai vaikutuksia. Häneltä saamme varmasti paljon antia sekä yrittäjyydestä että kestävästä kehityksestä.

Sitä mukaa kun saamme jokapäiväisen toiminnan pyörimään joustavasti kolmen viikon työvuorolistoja noudattaen alamme suunnata fokusta kaikkein tärkeimpään, amisyrityksessä oppimisen pedagogiikkaan. Hyvän mielen koulu ja oppimisen ilo ovat keskeisiä arvoja pedagogiikassamme.

Kainuun Sanomien viikonloppunumerossa 29.8.2015 julkaistiin artikkeli Ilo motivoi ja nauru on sosiaalinen liima. Tämä juttu kannattaa kaikkien koulunkehittäjien lukea. Kirjoittaja Marjaana Lahola referoi kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaan tutkimuksia tunteiden merkityksestä ihmisen elämässä.  


Nummenmaan mukaan tunteet säätelevät käyttäytymistämme, jotta voimme vastata ympäristön haasteisiin. Pelon tunne suojaa meitä uhilta ja ilo ja mielihyvä taas kertovat, ettei lähistöllä ole vaaraa. Silloin ihminen voi keskittyä muuhun kuin uhilta suojautumiseen. Ilman mielihyväjärjestelmää ihmisellä ei olisi motivaatiota pitää itseään hengissä. Tällainen on tilanne esimerkiksi vakavasti masentuneella.

Ilo ja mielihyvä on tärkeää oppimisessa. Mukaviin asioihin liittyy mielihyvää, jotta oppisimme tekemään niitä uudestaan. Miellyttäviksi koetut asiat jäävät mieleen helpommin. Voimme myös oppia pitämään asioista, jotka ovat elämässä tärkeitä, kun alamme tehdä niitä ja meille syntyy niihin myönteinen suhde.

Mikäpä olisi koulutuksessa tärkeämpää kuin synnyttää oppijoille myönteinen suhde opittaviin   asioihin. Pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä ei synny mitään myösteistä. Tämän voi jokainen  vakavasti koulukiusattu varmasti todistaa.

Ilolla motivointi on YritysAmikselle haaste. Jokaisen oppijan on löydettävä omassa amisyrityksessään iloa ja mielihyvää tuottavia tehtäviä. Jos joku ei tartu tehtäviin, ohjaajan on tartuttava haasteeseen ja ohjattava  oppija hänelle iloa tuottavaan hommaan. Oppimisen ilo ei ole yhtä kuin helppo homma. Suurinta iloa saamme ankaran ponnistelun jälkeen. Lähtökohta ei kuitenkaan saa olla oppijan kannalta liian vaikea. Hänen on päästävä omien  kykyjensä ja motivaationsa tasolta tehtävään kiinni.

Tunnetilat tarttuvat. Tämä kannattaa meidän työntekijöidenkin pitää mielessä. Ei siis ole yhdentekevää millaista naamaa me työpaikalla näytämme. Toivottavasti mahdollisimman usein iloista.

"Edelläkävijällä ei ole esikuvia"

Kuluvan lukukauden alussa olen jo useaan kertaan kuullut koulutusliikelaitoksen  johtajan Anssi Tuomisen sanomana lauseen "Edelläkävijällä ei ole esikuvia". Näillä sanoilla hän kannustaa minua ja YritysAmiksen henkilökuntaa eteenpäin valitsemallamme ammatillisen koulutuksen uudistamisen tiellä.


Viime keväänä päätimme, että pistämme uusiksi kertaheitolla kaikki entiset rakenteet, jotka kahlitsevat meidät vanhaan järjestelmään. Ymmärsimme miten helppoa on luiskahtaa tutuille poluille, koska kehittämistyö ei tulisi olemaan helppoa. "Tie tulee kävelemällä", kuten eräs opiskelija viisaasti totesi, kun kyselin ensimmäisten päivien kokemuksista YritysAmiksessa aloittaneilta uusilta opiskelijoilta. YritysAmiksen henkilökunta ja opiskelijat ovat lähteneet kulkemaan osaamisperusteista yrittämällä oppimisen polkua. Tietä syntyy sitä mukaa kuin sitä kuljetaan. Vuoden kuluttua meillä on maastossa kerran kuljettu kartoitettu tie.


Kaksi viikkoa olemme yhdessä opiskelijoiden kanssa ja it-tuen avustuksella rakentaneet oppimisympäristöjä. Yritysmäiset oppimisympäristöt ovat siis vasta tekeillä. Opiskelijat tekevät suunnitelmia ja toteuttavat niitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Rakennustyö jatkuu.


Rinnan ympäristön rakentamisen kanssa olemme jo aloittaneet useita tilaajien toimeksiantoja. Muun muassa Media- ja PeliAmis aloittelee  CSC:n ja Kainuun edun toimeksiantoa. Tehtävänä on suunnitella nuorille suunnattujen tieteiden päivien brändi ja toteuttaa sen mukaisesti erilaista markkinointimateriaalia ja tapahtumanaikaista materiaalin tuottamista verkkoon. SisustamoAmis työstää Kainuun museon tilaamaa näyttelyä nykypäivän käsityöläisyydestä, PisnesAmiksen kahvila-myymälä on avattu ja PuutarhaAmiksen toiminta pyörii yritysmäisesti. Pilottialojen lisäksi muutkin osaamisalat ovat jo osittain mukana uudessa systeemissä.


Tämän hetken kiireisin ratkaistava kysymys on kaiken tämän touhun kokonaishallinta. Haemme ja kokeilemme mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta tapaa varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on tutkinnon perusteiden mukainen ja hänen osaamistaan parhaalla tavalla kasvattava tehtävä, että jokaisen oppimista seurataan ja tuetaan säännöllisesti, että opiskelija siirtyy joustavasti tehtävästä toiseen sitä mukaa kun osaaminen karttuu että jokaisella opettajalla ja muilla työntekijöillä on omat tehtävät ja työaika selvillä, että AmisYritysten projektit etenevät aikataulun mukaan, että...


Järjestelmä on iduillaan ja sitä viilataan kuumeisesti. Ensimmäiset kolme viikkoa on suunniteltu pala palalta viikko kerrallaan. Ensi viikolla yritämme saada jo seuraavat kolme viikkoa kerralla pakettiin ja sitä mukaa entistä pidempiä jaksoja.


YritysAmiksen henkilökunnan ja opiskelijatyöntekijöiden heittäytymiskyky on osoittautunut hyväksi. Epävarmuutta siedetään hyvin ja jokainen ottaa vastuuta tehtävien etenemisestä päivä päivältä paremmin ja paremmin. Työ edellyttää yhdessä tekemistä ja yhteistä vastuunkantoa.


Ympäristöjen rakentamisen ja hallintajärjestelmien luomisen rinnalla olemme pitäneet mielessä, että tärkein uudistus on pedagoginen. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus oppia itse, itselleen sopivalla tavalla ja sopivassa ajassa. Opiskelijat pohtivat asioita yhdessä ja opettavat toisiaan. Tietoa ja osaamista kartutetaan itsenäisesti yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Opettaja-ohjaaja on käytettävissä, tukee ja varmistaa.

"Oli onnekasta päästä tähän mukaan"

YritysAmiksen opiskelijat aloittivat yrittämällä oppimisen taipaleensa 10.8.2015 maanantaina klo 10.00. Liiketalouden alan uudet ”opiskelijatyöntekijät” ja ”virkatyöntekijät”  kokoontuivat uutuuttaan hohtavaan kahvilaan, joka toimii yhtenä PisnesAmiksen oppimisympäristönä.

Ensin nimilaput rintaan ja sitten uuden ”työpaikan” aloitusseminaaria pitämään. Koulutuspäällikkö Urpo onnitteli kaikkia siitä, että he olivat päässeet YritysAmiksen liiketalouden alalle.  Nostettiin maljat tulevalle yhteistyölle ja alettiin tutustua uusiin  työkamuihin. Opiskelijan sanoin ”Olen iloisella, positiivisella ja odottavalla mielellä.” Myös henkilökunta oli lähdössä matkaan avoimin ja positiivisin mielin. Yhdessä tekemisen meininki oli jo tarttunut opettajiinkin siinä määrin, ettei tietokoneiden puuttuminen, puutteellinen kalustus tai epätietoisuus päiväkirjojen pidosta, oppimisen seurannan dokumentoinnista tai muista järjestelmistä suuremmin haitannut ”Kyllä kaikki selviää aikanaan.”

Luonnonvara-alalla kokoonnuttiin yhteen ja katseltiin media-alan opiskelijoiden tekemää YritysAmiksen esittelyvideota. Koulutuspäällikkö Leena, projektipäällikkö Renne ja muut AmisYritysten ohjaajat kertoilivat tulevasta toiminnasta, tutustuttiin yrityksiin ja Seppälän ympäristöön. Aluksi oltiin luovan hämmennyksen vallassa, mutta sitä mukaa kun palaset alkoivat mielikuvissa loksahdella paikoilleen, tuli positiivisten kommenttien vuoro: ”Hienoa, että annetaan vastuuta opiskelijoille.” Hyvä, että itse voi vaikuttaa ajankäyttöön.” 

Henkilökunnan hyvä yhdessä tekemisen henki tarttui myös opiskelijoihin. Eri AmisYritysten opettajat ja muut työntekijät olivat aloitusseminaarissa valmistautuneet esittelemällä omia suunnitelmiaan ja saivat toisiltaan kehittämisideoita.

Viime keväänä valmistuneet media-alan opiskelijat Fanni, Katja ja Irene luotsasivat Kulttuurialan uudet yritysamislaiset tulevaan oppimistyöpaikkaan ja yrittämällä oppimisen henkeen sekä tutustuttivat henkilökuntaan. Opiskelijat olivat jo viime keväänä valmistaneet hauskat piirroskuvat työntekijöistä ja niiden avulla esittelivät heidät. He olivat myös kuvanneet videon kulttuurialan tiloista sekä esittelyn YritysAmiksen pilottialoista.

Fannin, Katjan ja Irenen kertomukset kokemuksistaan NY- ja osuuskuntayrittäjinä Avedia-yrityksessään olivat niin vaikuttavia, ettei kenellekään uudelle yritysamislaiselle jäänyt epäilystä yrittämällä oppimisen pedagogiikan voimasta.

Opiskelijoiden vetämän puolitoistatuntisen jälkeen ryhmäydyttiin oman osaamisalan toiveiden puun alle keskustelemaan omaohjaajan ja alan opettaja-ohjaajien kanssa unelmista, toiveista ja tavoitteista. Millainen ammattilainen minusta tulee, mitä toivon opiskelukavereilta ja opettajilta, mitä pidän tärkeänä ammattiin kasvamisessa.

Toiveiden puihin kasvoi komeita hedelmiä. YritysAmiksen toivottiin olevan rento, viihtyisä ja tiimityöpainotteinen paikka, joka valmentaa tulevaan ja kertoo, olisiko minusta yrittäjäksi. Toivottiin että kaikki hyväksyvät toisensa sellaisina kuin he ovat, ettei ole mitään painostamista tai kiusaamista. ”En halua pelätä tulla kouluun.”

Opintojen aikana halutaan kehittyä toimeen ryhtyviksi moniosaajiksi, jotka ovat valmiita työhön kuin työhön, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja haluavat tehdä hyvää jälkeä, löytävät töitä monista paikoista, ulkomailtakin. Opintojen aikana halutaa yhteyksiä jo alalla toimiviin ihmisiin ja palveluihin.

”Olen positiivisesti yllättynyt ja luottavainen. Kyllä tästä hyvä tulee.” Totesi eräs peliamislainen yhteenvetona ensimmäisen päivän jälkeen.

Ammatillinen koulutus kehityksen aallonharjalle

Sitran raportti Suomen koulutuksen tilasta toteaa:
"Kuilu muun elämän ja koulutuksen välillä on aiempaa suurempi, koska maailma on muuttunut koulujärjestelmää nopeammin. Tiedon määrä ja saatavuus on räjähtänyt, ammatteja syntyy ja kuolee entistä nopeammin, oppimista tapahtuu kaikkialla."

Koska elämme maailmassa, jossa kenelläkään ei ole tiedon monopolia eikä kukaan tiedä, mihin suuntaan maailman talous vuoden kuluttua kääntyy, on oppijoiden vahvuuksien tunnistaminen, oppimisen ja tiedon analysoinnin taitojen kehittäminen sekä yhdessä tekemisen taitojen  vahvistaminen koulun tärkein tehtävä. Käsillä tekeminen, sosiaaliset taidot, kunkin opiskelijan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden ottaminen oppimisen keskiöön johtaa varmimmin siihen, että ammattiosaajalla on keinot selviytyä jatkuvan, nopeutuvan muutoksen maailmassa ja hänellä on jokin erityisosaaminen, jonka avulla hän löytää sijansa työelämässä.

Yritysamis-ajattelussa sanomme opiskelijoille, "Tule sellaisena kuin olet. Me kuljemme rinnallasi ja autamme sinua rakentamaan ammattitaitoasi omien vahvuuksiesi kautta." Sitran Uusi koulutus-foorumi vaatii, että koulutus ei saa vain sopeutua muutoksiin vaan sen on myös synnytettäsä muutosta. Näin olemme YritysAmiksessa päättäneet tehdä.

Tällä hetkellä koulutus lähtee kaikilla rasoilla siitä, että on opettaja ja hänellä ryhmä. Ryhmän suuruudesta keskustellaan, mutta sen olemassaolo häärii taustalla. Se ohjaa käytännössä myös tilojen rakentamista, vaikka puheissa toisin vakuutetaan. Opettajien yhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta toteutus palautuu aina opettajaan ja hänen ryhmäänsä. Tähän ajatteluun pohjaavat myös kaikki opiskelija- ja henkilöstöhallintaohjelmat. Tämän vuoksi radikaalisti uusille teille lähteminen on vaikeaa.

Jos idea tuntuisi toimivan toteutus törmää jatkuvasti siihen, ettei systeemiä pystytä sovittamaan käytössä oleviin hallintajärjestelmiin. Miten jaetaan opettajien työt, miten tehdään lukujärjestykset, miten seurataan poissaoloja, miten ja miten loputtomiin. Olemme päättäneet, että toteutamme yrittämällä oppimisen toimintatavan ja hallintajärjestelmät saavat sopeutua meidän toimintatapaamme. Miten se tapahtuu, on sen ajan murhe. Siihen asti asiat kirjataan omilla väliaikaisilla menetelmillämme.

Avaamme koulun muuhun maailmaan. Menemme työelämään ja asiakkaisiin ja he tulevat meille. Amisyrityksissämme tuotamme palveluita ja tuotteita omalle oppilaitokselle, ja ulkopuolisille asiakkaille. Oppilaitokseen luodussa yritysmäisessä ympäristössä opitaan perusasiat. Teemme työtä yhdessä myös yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Jokaisessa pienessäkin tehtävässä noudatamme samantapaista projektinhallinnan kaavaa. Haluamme, että opiskelijat oppisivat yhden perusteellisen toimintatavan, joka toimii, vaikka tehtävien sisällöt vaihtelevat. Aloitamme aina asiakkaan tapaamisella. Jos työ tehdään omalle oppilaitokselle, asiakkaan edustaja tulee oppilaitoksesta. Kartoitamme tarpeet ja mietimme hyödyn, jota voimme asiakkaalle tuottaa. Sen jälkeen aloitamme ideointi- ja suunnitteluvaiheen aivomyrskyllä. Aivomyrskylle olemme rakentamassa ihan oman tilansa. Aivomyrskyssä lepäillään rennosti, kuunnellaan musiikkia, luetaan kirjallisuutta, luonnostellaan käsin piirtämällä, analysoidaan muiden vastaavia tuotteita ja palveluja, käytetään monipuolisesti ideointimenetelmiä, keskustellaan, perehdytään tutkimustietoon, luodaan kehystä ja materiaalia, lukuisia suunnitelmia. Tässä vaiheessa ohjaajilla on tärkeä rooli. He varmistavat sen, että opiskelijalla on riittävästi aivomateriaalia tulevan työskentelynsä pohjaksi.

Aivomyrskyn jälkeen siirrytään hiomoon. Tässä tilassa istutaan jo tuoleilla ison pöydän ympärillä ja
aletaan yhdessä karsia aivomyrskystä syntynyttä materiaalia kohti lopullista ideaa. Kun idea on hahmottunut, alkaa toteutus. Tiimi jakaa tehtävät, tuotetta esitellään asiakkaalle prosessin edetessä, mietitään hinnoittelua, tehdään tarjous. Valmis työ luovutetaan asiakkaalle.  Jos kyse on merkityksellisestä tai isosta projektista, tehdään mediatiedote. Lopuksi huolehditaan asiakkaasta. Jälkimarkkinointia ei siis unohdeta.

Työskentely jaetaan kolmen viikon työvuoroihin. Opiskelijat työskentelevät noin 35 tuntia viikossa ja opettajat oman virkaehtosopimuksensa määrittelemän tuntimäärän,  5 - 6 tuntia päivässä. Työntekijätiimit aloittavat työviikon yhteispalaverilla,  jossa tulevan viikon työnjako tarkistetaan. Opiskelijat tekevät amisyrityksessä työskentelystään oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan kunkin työpäivän tehtävät ja kommentoidaan omaa osaamista. Jokainen työpäivä päättyy kuluneen päivän tehtävien kirjaamiseen ja oman oppimisen arviointiin.

Mainitsin muutamia esimerkkejä työn  organisoinnista. Paljon muutakin on jo kehitelty ja suunnitelmia hiotaan vielä kolmisen viikkoa. Sitten amisyrityskehittäjätkin lomailevat muutaman viikon ja elokuun alussa viimeistellään suunnitelmat ensimmäisten YritysAmiksen opiskelijoiden tulla. Odotukset ovat korkealla.